Tunteet on keskeinen osa kokemusta, tietoisuutta ja päätöksentekoa, ja ihmisellä on lukemattomia yleismaallisia tunteisiin perustuvia motiiveja. Suurin osa ihmisluonnosta on nimenomaan tunteita, ja tunteet toimivat hämmästyttävällä samalla tavalla eri kulttuureissa ja eri puolilla maapalloa. Näin yleismaailmallinen asia on hyvin tuotu luettuun muotoon kirjassa erilaisilla asioilla, tieteellä ja esimerkeillä .

Aivojen toiminnasta kirjassa on paljon esimerkkejä: Aivoissa on noin sata miljardia hermosolua, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Hermosolut viestittää toisilleen keskeytyksettä. Hermosolujen yhteinen toiminta on kaikkien käyttäytymisen, ajattelun ja tunteiden perusta. Aivojen rakenne ja toiminta – ajattelu ja tunteet mukaan lukien – ovat tavallaan sattumaa mutta tavallaan eivät. Evoluution myöstä ihmisaivojen toiminta on hioutunut vastaamaan haasteisiin ja tavoitteisiin, jotta hengissä säilyminen ja lisääntyminen on onnistunut.

Ihminen ei ole syntyessään tai kasvaessaan tyhjä taulu, johon kasvatus ja kulttuuri maalaa persoonallisuuden, tunteet ja ajattelun, vaan aivoisamme on valmiiksi ohjelmoituja taipumuksia jotka joko suojelee meitä tai joskus vie meitä vähemmän hyviin tapahtumiin. Aivot osaa käsitellä ympäristöä sellaisena kuin aistit sen havaitsee ja sellaisena, mikä on hengissä säilymisen kannalta tarpeellista.( Nummemaa 2019)

Tähän aivotieteeseen perustuen tunnekartasto kirja auttaa ymmärtämään tunteiden vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen.

Onni; Onnellisuus on kaikkein tärkeimpiä asioita ihmiselle. Myönteiset tunteet viestii, että sisällämme ja ympärillämme on kaikki hyvin. Siinä missä pelko keskittää huomiokykymme ja kehomme energiavarannot vaarojen kohtaamiseen, mielihyvä ja onni vapauttaa mielen ja kehon.

Onnea voidaan lähestyä filosofisesta, moraalisesta tai uskonnollisesta näkökulmasta pohtien millaista onnellisen elämän pitäisi olla. Usein myös hyödyn kautta mitaten, mutta onnen tunteiden aiheuttavien asioiden hyötyä on usein mahdotonta määritellä.(Nummemaa 2019)

Kirjassa oli kuvattuna nautintosilmukka: ihminen on motivoitunut tavoittelemaan asioita, jotka tuottaa mielihyvää. Tavoittelun aikana mielihyvä lisääntyy ja saavuttaa lopulta huippunsa. Huippua seuraa kylläisyydenvaihe, jolloin mielihyvän tunne alkaa lopulta hiipua. Kokemus nautinnosta kuitenkin painuu muistiin, jolloin ihminen on halukas kokemaan nautinnon uudelleen. Näin mielihyvä suuntaa meidän motivaatioita, joskus hyvää joskus pahaan. Ihminen haluaa olla onnellinen. Onnen tunne ja sen tärkeys kertoo perustavanlaatuisten tarpeiden tyydyttämisen merkityksellisyydestä. (Nummemaa 2019)

Evoluutio olisi tuskin synnyttänyt koko onnen kokemusta, jos se ei auttaisi meitä pois pahasta kohti hyvää. Voimakas, sisältä kumpuava tarve onneen tekee usein meistä onnettomia, kun emme pystykkään tankkaamaan onnea päivittäin niin paljon kuin haluaisimme.(Nummemaa 2019)

Tunteet on läsnä kaikkialla ja ne on edellytys kaikelle tekemiselle. Kun olemme yksin tunteet vaikuttaa meihin, kun olemme vuorovaikutuksessa tunteet vaikuttaa meihin ja meidän käytökseen. Tiedämme jo toisen käytöksestä, ilmeistä ,eleistä hänen tunnetilaansa. Ihmismieli on kiinnostunut syntymästään saakka toisten tunteista, samoin eläimet. Esim. jos joku nauraa, iloitsee se tarttuu , endorfiinit vapautuu aivoissa ja kehossa ja saa meidätkin nauramaan. Tunteiden tarttuminen helpottaa sosiaalista kanssakäymistä. Ihminen seuraa toisten tunneilmastoa ja pyrkii mukautumaan siihen. Kun ihmiset kokevat voimakkaita tunteita, heidän aivotoiminta muuttuu samantahtiseksi. On hyödyllistä virittyä samalle tunnetaajuudelle, koska se on merkki vuorovaikutuksen onnistumisesta. Toki esim. kun katsomme vaikka tv:stä romanttisen kohtauksen, haluammekin halata vieressä istuvaa kumppania, siirrämme nähdyn tunteen itseen ja sitten kumppaniin.(Nummemaa2019)

Jos tulen innostuneena luennolle ja istun salissa henkilön viereen joka ei ole tullut innolla luennolle, istuessaan vääntelehtii, huokailee, tuskailee on toden näköistä että osa hänen tuskailusta siirtyy minuun ja vie minun innostusta luennosta.

Tiede on päässyt pitkälle rakkauden periaatteiden ymmärtämisessä. Tiedetään, kuinka aivot rakastuvat ja miten ne pitää yllä rakkautta. Ihmisen rakkauden koodia ei ole kuitenkaan saatu murrettua: ei luotettavasti tiedetä , mikä saa kaksi ihmistä rakastumaan juuri toisiinsa. Kenties luonto saa meidät rakastumaan sattumalta, jotta pareja ja lapsia varmasti syntyisi. Rakkaus on erinomainen esimerkki siitä, miten tunteet toimii. Kun rakastuu, pää menee pyörälle eikä rakastumistaan voi tai halua hallita. Itseään tai ketään muutakaan ei voi pakottaa rakastumaan. Varsinkin länsimaisissa kulttuureissa harva haluaa mennä naimisiin järkisyistä. Rakkaus on tunnepeliä jonka avulla teemme elämämme ehkä suurimmat päätökset, mutta pelkkä rakkauden tunne ei riitä jotta voimme tulla rakastetuksi ja rakastaa, tarvitsemme tunteen, mutta myös järkemme apua.(Nummemaa 2019)

Siis rakkaus on tunnetta ja järkeä, vaikka usein ajattelemme sen olevan vain tunnetta ja tunteista suurinta.

Kirjan suurin anti on se, että siinä tunteita pyöritetään laajasti ihmisen eri osa-alueilla vauvasta vaariin, tiedetään jo paljon, todella paljon, mutta sitten on ns. mustia-aukkoja vielä olemassa ja tutkimus jatkuu! Ihanaa tämä tunteiden mysteerisyys.

Lue tämä kirja! se on meille kaikille hyväksi!

Tunnekartasto ,Lauri Nummemaan (2019) Tammi

(Ei kaupallista yhteistyötä)